Puhe puoluekokouksessa 2016
Vasemmistoliitto järjesti puoluekokouksen Oulussa 10.-12.6.2016. Pidin yleiskeskustelun aikana puheenvuoron viitaten tavoiteohjelmaan tekemääni lisäysesitykseen. Tässä puhe siinä muodossa kuin se oli tarkoitus pitää ennen kuin puheenjohtajisto rajasi puheenvuorojen kestoa runsaiden puheenvuoropyyntöjen vuoksi.
Huomio yhteiskunnallisiin yrityksiin
Hyvät toverit, puoluekokousväki
Tavoiteohjelmassamme kirjataan, että ”Yksityistä palvelusektoria tarvitaan julkisten palveluiden lisäksi, ei niitä korvaamaan ja niiden kanssa kilpailemaan.”
Vasemmiston vahva kanta on, että voiton tavoittelu ihmisen henkeen, terveyteen, turvallisuuteen tai muihin perustarpeisiin liittyvissä palveluissa on arveluttavaa ja ei suotavaa. Yritykset kuitenkin työllistävät ja tuottavat meille hyödykkeitä ja palveluja, joita julkisen sektorin ei ole mielekästä tuottaa ja joita nykyaikainen yhteiskunta tarvitsee.
Yksityisellä sektorilla toimivat myös rajatapaus Yhteiskunnalliset yritykset, kirjava joukko, joiden toimintatapaa ei tunneta riittävästi. Yhteiskunnallinen yritys harjoittaa vastuullista liiketoimintaa yhteiskunnallista hyvää tuottaen. Yhteiskunnalliset yritykset ratkovat toiminnallaan yhteiskunnallisia ongelmia harjoittamalla kestävää, pitkän tähtäimen liiketoimintaa. Niiden voitonjako on rajoitettua: ne käyttävät voitostaan vähintään puolet toimintansa kehittämiseen tai lahjoittavat sen määrittämäänsä hyvään tarkoitukseen.
Edellä kuvatun kaltaiset yritykset voivat hakea Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä Suomalaisen työn liitolta. Merkki myönnetään hakemuksesta tarkkojen kriteerien perusteella. Yrityksen on määriteltävä yhteiskunnallinen tavoitteensa sekä voiton käyttötapa yhtiöjärjestyksessään tai säännöissään. Liiketoiminnan on oltava avointa ja läpinäkyvää. Kriteereihin kuuluu myös työehtosopimusten ja viranomaismääräysten noudattaminen sekä työntekijöiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yrityksen päätöksentekoon, työntekijäomisteisuus mukaan lukien. Vastoin yleistä harhaluuloa, nämä yritykset myös maksavat yhteisöveroa. Usein ne myös sekoitetaan sosiaalisiin yrityksiin.
Merkkiä on myönnetty vuodesta 2011 alkaen kymmenille hyvin erilaisille yrityksille ja yhdistyksille. Merkkiä käyttävät muun muassa monet hoiva-alan yritykset, ympäristösektorin toimijat ja terveyspalvelujen tarjoajat.
Vasemmistoliiton tulee edistää sitä, että kansalaisten tietoisuus omista kulutusvalinnoista kasvaa ja että asiakas päätyisi itse valitsemaan eettisesti vastuullisia toimijoita – varsinkin nyt, kun hallituksen kaavailujen mukaan sote-uudistus nojaa vahvasti asiakkaan valinnanvapauteen. Lisäksi jo olemassa olevia yhteiskunnallista tehtävää toteuttavia yrityksiä tulee rohkaista korostamaan eettisen ja vastuullisen palvelutuotannon merkitystä ja saatavuutta, ja sitouttaa yhä suurempi joukko yrityksiä liittymään yhteiskunnallisten yritysten joukkoon. Näillä ulostuloilla voimme vaikuttaa kaikkiin yksityisen sektorin toimijoihin. Vastuullisesta toimintatavasta on tehtävä yhä merkittävämpi kilpailutekijä, jolloin lopulta kaikkien yritysten on määritettävä toimintatapaansa vastuullisempaan suuntaan.
Päätöksenteossa pitää olla tilaa eri näkemyksille
***Mielipidekirjoitus, Kaleva 20.4.2016 ***
Kokoomuksen valtuustoaloite Oulun kaupunginvaltuuston koon pienentämisestä 59:ään valtuutettuun on huomiohakuinen, muttei loppuun saakka mietitty näkemys. Kokoomus lähti ajamaan alas myös luottamushenkilöiden palkkioita poiketen omasta aiemmasta valtakunnallisesta linjauksestaan, jonka mukaan kansanedustajien palkkioita pitäisi korottaa, jotta ”paras mahdollinen osaaminen” saataisiin eduskunnan palvelukseen.
Molemmat kokoomuksen populistiset esitykset kulminoituvat käynnissä olevaan Oulun kaupungin johtamisjärjestelmän muutokseen, joka alkoi 1.4.2016 apulaiskaupunginjohtajien virkojen lakkautuksella ja jatkuu aina 1.6.2017, kunnes uusi valtuustokausi alkaa. Kaikkien näiden lähitulevaisuudessa voimaantulevien muutosten rinnalla kokoomuksen esittämät ehdotukset tuntuvat demokratiaa kaventavilta ja harvainvaltaan ajamiselta.
Valtuuston koon pieneneminen kahdeksalla valtuutetulla tarkoittaisi sitä, että nuo paikat vähenisivät pienemmiltä puolueilta. Äänikynnys Oulussa on kohtuullisen korkea, joten viime kuntavaalien tuloksen perusteella kristillisdemokraatit menettäisivät ainoan paikkansa ja vihreiden, perussuomalaisten ja sosialidemokraattien valtuustoryhmät pienenisivät. Samaten reuna-alueilta ehdolla olevat ehdokkaat menettäisivät paikkansa kanta-oululaisille.
Johtamisjärjestelmän muutoksella haluttiin nimenomaan vahvistaa luottamushenkilöiden roolia erityisesti suhdetoiminnassa ja asioiden valmistelussa. Muita kaupungin johtamisjärjestelmän muutokseen liittyviä päätöksiä ovat mm. lautakuntien ja johtokuntien määrän väheneminen ja niiden jäsenmäärän pieneneminen sekä valtuuston puheenjohtajiston ja kaupunginhallituksen jäsenmäärän pieneneminen.
Jo näillä linjauksilla on se seuraus, että päätöksenteon valta keskittyy yhä harvemmille luottamushenkilöille ja näiden ajankäyttö tehtävien parissa lisääntyy. Maksettavien palkkioiden kokonaissumma siis joka tapauksessa pienenee, koska palkkioita maksetaan siis entistä harvemmille.
Pohjaesityksessä olleet palkkioiden tarkastukset liittyivätkin lähinnä neljän tulevaisuudessa valittavan kokopäiväisen ja puolipäiväisen luottamushenkilön palkkioihin. On muistettava, että viime kuntavaaleissa 2012 lautakuntien ja muiden toimielinten määrä putosi jo merkittävästi, kun liittyneiden kuntien lautakunnat pantiin yhteen nippuun. Esimerkiksi Siku-lautakunta korvasi viiden kunnan erilliset opetus-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnat.
Oulun kaupungin strategisia arvoja ovat rohkeus, reiluus ja vastuullisuus. Näistä reiluus on avattu näin: ”Toimimme avoimesti ja otamme toiset huomioon sekä arvostamme kohtuullisuutta ja inhimillisyyttä. Olemme tunnettuja reilusta meiningistä.” Pohjoisen Skandinavian pääkaupungissa pitää olla tilaa moniääniselle keskustelulle ja erilaisille näkemyksille. Valtuuston poliittisten näkemysten jakauma kuvastaa kaupunkilaisten ajattelun rikkautta kuitenkin kohtuullisena mittarina – eikä se maksa sen enempää kuin aiemmin.
Osallista uutta vuotta!
Kolumnini Forum24:ssä 14.1.2016
Osallista uutta vuotta!
Oikeusministeriön ylläpitämä kansalaisvaikuttamisen ja osallisuuden demokratia.fi -verkkopalvelu kertoo: ”Muutoksia tekevät ne, jotka osallistuvat”.
Sipilän hallituksen toimintaa syksyn aikana leimaa puolivalmiit esitykset, joiden osallisuus- ja vaikuttavuusarviointi tehdään jälkeenpäin, jos silloinkaan. Kaiken maailman dosentit ja kätilöt pääsivät antamaan arvioitaan median kautta. Hallitusohjelma nojaa luottamusyhteiskuntaan, jossa toimitaan yhdessä, mutta osallisuus, kansalais- ja lähidemokratia jäävät varjoon.
Kärkihankkeiksi on nostettu mm. digitalisointi ja norminpurku. Kevennetty byrokratia ja palvelujen sähköistäminen kuulostaa äkkiseltään hyvältä, mutta voi koitua harmiksi: digitalisointi tuo osallisuuden pariin vain sen osan väestöstä, joka käyttää uusia välineitä. Sujuvoitettu lupa- ja valvontamenettely ei saa tarkoittaa sitä, että elinkeinoelämä voisi ongelmatilanteessa tehdä “purkuputket” ja maksattaa sujuvuuden kansalla.
Hallituksen lähes ainoaksi luettava maali, sote- ja aluehallintouudistus, tulee osoittautumaan haasteelliseksi. Vastaisuudessa kuntien nykybudjeteista yli puolet ohjautuukin sote-alueille. Toiminnan järjestämiseksi ja varainkäytöstä päättämään valitaan omat valtuustot – byrokratian keventämisen nimissä. Kyläpolitikointi nousee potenssiin, kun itsehallintoalueiden valtuustoissa aletaan vetää kotiinpäin koko maakunnan nurkkien voimin.
Viime syksynä hallitus perui ajamansa eläkkeensaajien asumistuen leikkaukset. Tämäkin edellytti edunvalvontajoukon asialle. Monilla Oulua suuremmilla ja pienemmillä kunnilla oli rohkeutta päättää hallitusta vastaan esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen tai terveydenhoidon maksujen noston suhteen. Näin päätösten todelliset kohteet, lapset ja paljon sairastavat, saivat äänensä kuuluviin edustuksellisen demokratian kautta.
Oulussa on käynnissä osallistavia projekteja. Vuonna 2016 laaditaan keskustavisiota kuntalaisten kanssa kyselyin, keskustelutilaisuuksin ja työpajoin. Pitkään toimijoiden kanssa valmisteltu Hietasaaren kaava viljely- ja huvipuistoalueineen tulee päätöksentekoon. Koti-koulu-toimikuntien voi odottaa aktivoituvan, kun kouluverkosta päätetään maaliskuussa.
Päättäjien on hyvä muistaa ensiapukurssin opeista se, että onnettomuuspaikalla eniten ääntä pitävä ei aina ole suurimmassa avun tarpeessa. Päätöksenteon tuleekin pohjautua huolelliseen, osallistavaan valmisteluun niin, että vaikuttavuutta arvioidaan myös niiden osalta, jotka eivät jostain syystä pysty osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon. Toivotan kaikille osallista uutta vuotta!
Lapsen oikeutta päivähoitoon ei tule rajoittaa
(Mielipidekirjoitukseni, julkaistu Kalevassa 3.11.2015)
Oulun kaupungin tulisi Helsingin tavoin jättää rajaamatta lapsen subjektiivinen päivähoito-oikeus vanhemman työmarkkinastatuksen perusteella. Sen sijaan tulisi edelleen panostaa olemassa olevaan hyvään palveluohjaukseen ja palvelutarjontaan.
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen niin, että kokopäivähoitoa tarjottaisiin vain niile lapsille, jonka vanhemmat opiskelevat tai ovat töissä, lisäisi turhaa byrokratiaa, seurantaa ja valvontaa. Epätyypilliset työsuhteet, työllisyystoimenpiteet, freelance-työ ja muut työn ja työttömyyden välimaastossa kulkevat työmuodot ovat yleistyneet nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi Oulun kaupunki on nuorisotyöttömyydessä valtakunnan “kärkisijoilla”. Kokopäivähoitoa ei tulisi rajata lapselta myöskään siksi, että hoitomahdollisuus edistää työttömienkin vanhempien yleistä toimeliaisuutta.
Pari vuotta sitten Oulussa voimaan tullut varhaiskasvatuskerhojen maksuttomuus on menestystarina. Kun asiakasmaksut poistettiin, kaupungille edullisempien palvelujen piiriin siirtyi vapaaehtoisesti lapsia sadoista perheistä, ja kustannusvaikutus oli positiivinen. Siksipä vuosia suunniteltu päivähoidon tuntiperusteinen laskutus tulisikin saattaa pian käytäntöön, sillä silläkin olisi ohjaava eli palvelutarvetta vähentävä vaikutus.
On myös tärkeää huomata, että tähän saakka yksityisen sektorin tuottamissa päivähoitopalveluissa osapäivähoidon osuus on ollut pyöreä nolla, vaikka yksityisen hoidon osuus on jo 36%. Kaupunki on siis maksanut kyselemättä kaikista yksityisessä hoidossa olevista lapsista kokopäivähoidon palvelusetelin summan. Nyt, kun myös yksityiset palvelutuottajat velvoitetaan tarjoamaan kevyempiä kerhoja ja osapäivähoitoa asiakasperheille, voidaan olettaa osapäivähoidon yleistyvän ja kustannusten pienenevän ilman hallituksen pakkoakin.
Hilkka Haaga
kaupunginhallituksen jäsen
Vasemmistoliitto
Liian sitä ja liian tätä
Viime sunnuntaina käydyt eduskuntavaalit tuottivat Vasemmistoliitolle karvaan tuloksen. Puolue menetti kaksi paikkaa, ja tämän seurauksena on toiminnan sopeuttaminen (Ei, en haluakaan kuulla valtapuolueiden pönkittämisestä verorahoilla. Tästä voin kirjoittaa joskus toiste.) Vielä huhtikuun alussa näytti, että Vasemmiston rivit ovat yhtenäiset, suorassa ja valmiita vaalivoittoon. Miten tässä näin kävi?
Tappion syitä aletaan kaivella tällä viikolla todella. Yksi skenaario on, että Vasemmisto on liian vihreä. Yksi arvio taasen, että Vasemmisto on liian punainen. Toiset taas sanovat, että Vasemmisto on unohtanut tavallisen työläisen, ja puolustaa ainoastaan työttömiä. Joillekin taas Vasemmisto vaan on vieläkin Terijoella. Vai oliko vaaliohjelman ydinviesti liian kaukana arjesta? Menikö viesti väärällä sävyllä eteenpäin? Voi olla, että joku ei ole kuullutkaan koko Vasemmistosta. Joku taas luulee Tytti Tuppuraista äänestettyään äänestäneensä Vasemmistoa. (lähde: henkilökohtainen kontakti vaaliteltalla)
Vasemmistoliitto täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Itse olen ollut kirjoilla melko tasan 4 vuotta, liityin siis viime eduskuntavaalien jälkeen. En ole vasemmistotaustaisesta perheestä. Liittymiseni oli puhtaasti oman harkintani tulos. Omassa punavihreässä kuplassani en siis suvaitse vaaliteltoilla tapahtunutta punahuorittelua.
Olen todella iloinen, että Vasemmisto pitää nyt huolta eduskunnan sukupuolijakaumasta ja sai nostettua esiin kyvykkäitä nuoria naisia, joilla ei ole menneiden polvien historiaa hartioillaan rasitteena. Samaan aikaan äijäjoukko örisee, että punaisempaan suuntaan pitäisi mennä ja jättää viherpiiperrys sikseen. Kuitenkin Vihreät tienasivat valtakunnallisesti viisi uutta paikkaa. Vihreys on globaali trendi. Miksi?
Omistamisen ja ympäristön suhde pitää puida omillekin niin hyvin läpi, että sen takana seistään. Luonnonvarojen omistaminen ja hyödyntäminen vaikuttaa vääjäämättömästi toimeentuloon, sen pysyvyyteen ja jatkuvuuteen. Katsokaa nyt vaikka Kainuuseen. Pikavoittoja jahdattiin ja koko Talvivaaran toiminta oli pysähtyä ympäristöä halveeraavien toimien takia. Nyt ympäristö ja sitä kautta tavalliset ihmiset, joita Vasemmistonkin pitäisi puolustaa, maksavat voitontavoittelun hinnan. Ei ole punaista ilman vihreää. Mutta jäläkiviisaushan on syntiä. Pessimisti ei pety, tuumaa tuleva pääministeri. Miksi ei oltu pessimistejä ajoissa?
Se, mikä on tervetullutta ja iloista, ovat uudet jäsenet. Viime eduskuntavaalien tapaan vaalipäivän jälkeen on tullut kymmeniä uusia puolueeseen liittyneitä. Nämä nuoret toivot osaavat varmasti nähdä historian tapahtumien arvon, mutta myös uudistaa Vasemmistoliittoa kestävällä tavalla. Imagomme on vastustaa kaikkea, ja sitä tuetaan ulkopuolisten vaikuttajien taholta vaalikoneiden kysymyksenasettelusta lähtien. Uudet ihmiset, jotka näkevät pienituloisuuden, köyhyyden ja eriarvoisuuden uudesta näkövinkkelistä, rakentavat tämän puolueen uudelleen. He tuovat mukanaan uusia tapoja toimia. Annetaanpa heille tilaa hengittää. Ja pidetään samalla huoli, että ilma, jota hengitetään, on puhdasta.
IB-statuksesta on syytä pitää kiinni
(Vastine kirjoitukseen Kalevan Lukijalta-palstalla, julk. 22.11.)
Outi Ervasti tulkitsee harhaanjohtavasti Kalevan mielipidepalstalla (19.11.), että Oulun kaupunginhallituksen enemmistö olisi ajamassa alas Kansainvälistä koulua ja IB-lukiokoulutusta. Väite ei pidä vasemmiston kaupunginhallitusryhmän mielestä paikkaansa, vaan kyse taitaa olla enemmänkin Outi Ervastin eduskuntavaalipropagandasta. ”On ikävää, millaisen epävarmuuden varjon kh:n esitys on luonut koulun toiminnan ylle”, Ervasti kirjoittaa unohtaen, että hän on itse hyväksynyt kyseisen linjauksen jo alkusyksystä palveluverkkotyöryhmässä.
Kansainvälisen koulun toiminta on tärkeää. Se on yksi Oulun kansainvälisyyden kulmakiviä ja tärkeä Oulussa asuville kansainvälisille perheille. IB-status on syytä säilyttää. Sopimusta voidaan tarkastella statuksesta luopumatta. Tarkastelun jälkeen mahdollisista toimenpiteistä päätetään tarvittaessa tietenkin erikseen.
Vasemmistoliiton kaupunginhallitusryhmä
Mikko Raudaskoski
Hilkka Haaga
Rauno Hekkala
Tuiran koulu luo elinvoimaa
Oulun kaupungin luottamushenkilöistä kootun remonttiryhmän linjaus Tuiran koulun lakkauttamisesta 3-6 luokkien osalta huolestuttaa. Esitys on arveluttava humaanien näkökulmien takia; koululaisten vanhemmilla on huoli koulumatkan pituudesta, palvelujen saatavuudesta sekä erityiskoulun ja alakoulun yhteistyön sammumisesta. Esitys on erityisen kyseenalainen kaupunkisuunnittelun ja elinkeinojen näkökulmasta.
Tuira on kaupungin alueiden tulotasotarkastelussa alimmasta päästä. Pieniä vuokra-asuntoja on perinteisesti ollut paljon, ja väestö on ollut suurilta osin yksinasujia. Osin tämä johtuu runsaasta ikääntyneiden palvelu- ja laitosasumisesta ja opiskelijoiden suuresta määrästä. Tällä hetkellä Tuiran alue on mielenkiintoinen ja haluttu asuinpaikka keskustan läheisyyteen kaipaavien nuorten perheiden mielestä. Tämä nähtiin mm. viime syksynä leikkipuistojen kehittämissuunnitelmasta saadun palautteen perusteella. Kuntalaisten antaman kritiikin perusteella Tuiran koulun viereinen leikkipuisto päätettiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen säilyttää. Tuirassa on tilausta lapsiperheiden palveluille – onhan alueella viisi kunnallista päiväkotia ja tänä syksynä toimintansa aloittanut yksityinen päiväkoti.
Täydennysrakentamista on kaavoitettu useaan kohteeseen niin Tuirassa, Alppilassa, Toppilansalmen molemmin puolin kuin Välivainiollakin. ”Oulun Kallion” maine kuitenkin menetetään nopeasti, jos lähipalveluja ei ole.Mikäli harkitsematon alakoulun lakkautuspäätös toteutuu, on vaarana, että Tuiran suuralueen asukasprofiili kapenee ja kaupallisten palvelujen tarjoamisedellytykset hupenevat. Asuntojen ja tonttien arvo laskee, mikäli lähipalvelut lakkautetaan. Tuirasta on jo saanut kyytiä nuorisotila. Lukioverkon linjausten takia myös yläkoulu saa väistyä, ja toisaalle siirrettäviksi esitetään nyt myös kirjastoa ja alakoulun luokkia. Koulun puuttuessa myös alle kouluikäisten lasten määrä vähitellen vähenee, sillä perheet eivät löydä asumiselleen turvallista jatkumoa alueelta, ja juuri perusparannetut päiväkotitilat jäävät tyhjilleen. Tämän johdosta joudutaan järjestämään vastaavat palvelut rakenteilla oleviin uusiin asumalähiöihin ja tuskailemaan joukkoliikenteen järjestämisen sekä heittelevien väestöennusteiden kanssa.
Tuira on rakennettu pääosin 60- ja 70-luvuilla. Nyt käynnissä on sukupolvenvaihdos, jonka yhteydessä isommat kerrostaloasunnot jäävät perikuntien käsiin, mikäli maksukykyiset perheet eivät kiinnostu tarjonnasta heikkojen palvelujen vuoksi. Asuttamattomat huoneistot eivät taasen kannusta taloyhtiöitä tekemään päätöksiä peruskorjausinvestoinneista. Putkiremonttien aika on ohi, ja alue alkaa kuihtua.
Emme kannata remonttiryhmän esitystä Tuiran koulun toiminnan supistamisesta. Toteutuessaan se vähentää alueen vetovoimaa ja nakertaa monimuotoisen mutta eheän kaupunkisuunnittelun perustaa painostamalla lapsiperheet nukkumalähiöihin. Näemme, että toteutuessaan esitys myös heikentää alueen ostovoimaa ja sitä myötä kaupallisten palvelujen tarjoamisen mahdollisuudet Tuirassa heikkenevät.
Hilkka Haaga, kaupunginhallituksen jäsen, BusinessOulu johtokunnan vpj, (vas.)
Marianne Isola, yhdyskuntalautakunnan vpj, (vihr.)
