Arvon presidentti ei sumuta
Yle vertasi viime viikolla European Social Survey -kyselyn tuloksia presidenttiehdokkaiden vaalikonevastauksiin. 70 % suomalaisista ei kannata isoja tuloeroja. Ennakkosuosikki Niinistö taas ei ole samaa mieltä, mutta jostain syystä tämä ei haittaa kansaa – itse asiassa Niinistön nettisivulta saakin kaivamalla kaivaa, mitä mieltä ehdokas ylipäätään mistään on.
Suomalaiset eivät myöskään halua Natoon. Presidenttiehdokkaiden kannanotot kiertävät suoraa kysymystä. Toimittajien tenttikysymykset on aseteltu niin, että kuulostaa sodan olevan aivan nurkan takana ja sotilasliitto ainoa vaihtoehto selviytyä. Osa ehdokkaista haluaakin luovuttaa lähes ainoan jäljellä olevan presidentin valtaoikeuden – armeijan ylipäällikköyden – sotilasliiton päätäntävaltaan.
Riisuttujen valtaoikeuksien vuoksi presidentti onkin ensisijaisesti arvojohtaja. Tässä Merja Kyllönen loistaa yli muiden. Häntä on kritisoitu idealistiksi, mutta ansiokkaat havainnot ja nostot Suomea todella uhkaavista tekijöistä osoittavat, että Kainuun kasvatti on realisti. Hän uskaltaa sanoa paukauttaa eikä sumuta. Merjan uudenvuodenpuheessa ei kuultaisi ratkaisukeinona nuorten pahoinvointiin ja päihde- ja mielenterveystyön puuttuviin resursseihin sitä, että kotona tulisi leipoa pullaa.
Mielikuva Suomea kohtaavasta uhasta – kuun loisteessa hiljaa maarajan yli kivääri olalla hiihtävät joukot – on vanhentunut. Todellisia turvallisuusuhkia ovat ilmastokatastrofien aiheuttamat kriisit, kyberuhat, omaisuuden epätasaisesta jakautumisesta johtuvat konfliktit ja syrjäytyminen. Näistä Suomen tulee olla huolissaan, eikä Nato-jäsenyys näitä ratkaise.
Merjan johdolla Suomi voi näyttää esimerkkiä muille, olla ilmastovaikutusten huippuosaaja rauhanvarustelun hengessä. Merja uskaltaa vaatia Suomea allekirjoittamaan ydinasekieltosopimuksen. Merja Kyllönen olisi paras presidentti sekä tiedoiltaan että kokemukseltaan hoitamaan kansainvälisiä suhteitamme juuri näissä asioissa.
Ote YLE:n vaalikoneen ja European Social Surveyn kyselyn vastauksista. Lähde: http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/ESS_vs_vaalikone.pdf
Oulu resursoi työllisyyteen, maan tapa on toinen
***Kolumni julkaistu Forum24:ssä 16.1.2018***
Viime keväänä Suomessa haettiin ja perustettiin alueellisia työllisyyskokeiluja, jotka olisivat tuoneet työllisyyden hoitoon uudenlaista yhteistyötä TE-toimiston ja kuntien välillä. Oulu joutui yhdessä naapurikuntien kanssa vastaamaan hallitukselle kieltävästi, sillä kokeilulle varattu resurssi ei vastannut seudun työttömien määrää ja palvelutarvetta. Vieläkin harmittaa.
Toimeentulotuen käsittely siirtyi jo vuoden 2017 alussa kunnilta Kelalle. Etuuskäsittelijöitä ei resursoitu alkuvaiheessa riittävästi, joten monet pienituloiset joutuivat taloudellisiin ongelmiin, kun käsittelyajat venyivät kohtuuttomasti.
Paljon voimakasta kritiikkiä saanut, pika-aikataululla voimaan tullut aktiivimalli edellyttäisi lisää henkilökuntaa työnhakijoiden neuvontaan ja valvontaan. Keväällä on tulossa voimaan aktiivimallin jatko-osa, pakkohakumenettely, jossa työttömän tulisi joka viikko raportoida – ja kuormittaa – TE toimistoa.
Ensi syksynä kuullaan linjaukset hallituksen kolmannesta kepistä, ”Perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistuksesta” eli Toimi-hankkeesta. Hankkeen valmistelussa käytetään perustulokokeilun tuloksia – joiden voi jo nyt ennustaa olevan kehnoja. Kokeilu on ollut liian lyhyt, osallistujia liian vähän, he edustavat vain työttömiä ja asuvat ympäri Suomea. Tilastollista vertailtavuutta ja tietoa, miten perustulo käyttäytyy eri sosiaalisissa tilanteissa, ei saada. Taas hyvä idea kaatuu resurssien puutteeseen – ja hallitus saa tekosyyn jatkaa operaatiotaan muuttaa kaikki sosiaalietuudet vastikkeellisiksi.
Oulussa nähdään paremmin investoinnin ja hyödyn suhde muun muassa työllisyysasioissa. Valtuusto päätti yksimielisesti lisätä talousarvioon määrärahaa työllisyyden hoitoon. Resurssilla on tarkoitus saattaa ihmiset, joilla on suurin vaikeus työllistyä, joko eläkkeelle tai löytää heille oikeat tukitoimet työelämään. Viime vuonna Oulu joutui maksamaan melkein 25 miljoonaa euroa työmarkkinatuen maksuosuuksia. Tavoitteena on nyt säästää kaksi miljoonaa näistä sakkomaksuista puolen miljoonan investoinnilla.
Tahtotila työllisyyden parantamiseen ja kasvuun Oulussa on kova, vaikka hallitus heittääkin kapuloita rattaisiin. Toivottavasti hallituksen toilailut eivät aktivoi TE-toimistoa tukkoon, jotta Oulun investointi ei mene hukkaan.
