Missä minusta olisi hyötyä ja miksi puoluehallitus?
Ihan mahtavaa, pian se on: puoluekokous. Liuta talkoolaisia ja kokouksen mahdollistavia toimitsijoita, virallisia kokousedustajia, mediaakin (hui!). Puheita, #puoluekokousmekko’ja, junttausta, baarivaliokuntia. Ohjelmia, linjauksia, aloitteita, esityksiä, uusintaesityksiä, äänestyksiä. Kansainvälinen.
Heti edellisen puoluekokouksen jälkeen – se oli Kuopiossa, marraskuussa 2019 – moni asia muuttui. Maailma on kaksoiskriisissä: korona, Ukraina. Me vasemmistoliitossa valmistaudumme linjaamaan periaatteita, pyrimme pitämään puolueen kasassa ja keräämme vauhtia eduskuntavaaleihin.
Olen ollut kaksi kautta puoluevaltuuston jäsen ja pitänyt kovasti valtakunnan tason toiminnasta. Siksipä nyt voisi olla luonnollinen aika nousta seuraavalle jakkaralle.
Hilkka puoluehallitukseen!
+ Osaan lukea ja ymmärtää lukemani nopeasti. Pystyn muodostamaan mielipiteen ja muuttamaan sitä tarvittaessa. Pystyn viestimään linjauksista järkevästi. Sitä paitsi, minulta kysytään jo nyt, miksi vasemmisto sitä ja tätä.
+ Olen utelias. Siviilityön innoittamana nuuskin yhteiskuntaa, asenneilmapiiriä ja arvostuksia, kuluttaja- ja toimialatrendejä. Nämä ovat strategisen kohderyhmäajattelun ja viestinnän suunnittelun perustaa, siis oletettavasti avuksi kampanjatyössä.
+ Poliittisilta tavoitteiltani olen yleinen nainen. Kahdeksan vuotta kaupunginhallituksessa antoi hyvän kokonaiskuvan sitä, mitä milläkin sektorilla tapahtuu ja miten politiikkaa pelataan. Olen ajanut asiaa vesihuollon yksityistämisen estämisestä varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja hoivajättien palvelusetelibisneksen suitsimiseen, velkaneuvonnan ja -perinnän inhimillistämiseen ja huumeneularoskisten perustamiseen, perheasuntojen rakentamiseen ja ekologisen liikkumisen mahdollistamiseen (luepa vaikka täältä blogista).
+ Erityisesti työ- ja elinkeinoelämä on tuttua ja kiinnostavaa. Tunnen elinkeinoliikelaitoksen johtokunnassa toimittuani monenlaisia yrittäjiä ja yritystarinoita, toimialoja ja työllisyyden hoidon tavoitteita ja historiaa. Olen hankkinut elantoa niin työntekijänä pätkissä, keikoilla kuin vakituisena, ja nauttinut apurahaa ja toiminut niin kevytyrittäjäpalvelun kautta freelancerina kuin osuuskunnassa. Yrittäjänä osakeyhtiössä olin 4,5 vuotta ja tiedän myös, kuinka ”ruhtinaallisia” ovat listaamattomien yhtiöiden kevyesti verotetut osingot – ja kuinka paljon yrittäjää voisi auttaa, jos alalla olisi työehtosopimus.
+ Minulla ei tällä hetkellä ole kunnallisia tai hyvinvointialueen luottamustehtäviä (vain taloyhtiön hallitus!), joten niin sanotusti olisi kaistaa puolueen hyödyksi jossain tehtävässä.
+ Minua pidetään ihan normaalin järkevänä ja yhteistyökykyisenä ihmisenä. Koska aiheet on raskaat, tarvitaan tekemiseen iloa, jotta ihmiset jaksaa. Jos minut valitaan, lupaan ennemmin ilostuttaa kuin vihastuttaa toveria.
#punahilkka2022
Vasemmistoliitto on yrittäjäpuolue
Puhe Vasemmistoliiton puoluekokouksessa Kuopiossa 16.11.2019
Hyvät toverit, hyvä puoluekokousväki.
Puhuttaisko tähän väliin vähän bisnestä?
Vasemmistoliiton keskustelu yrittäjyydestä keskittyy pakkoyrittäjyyteen, pienyrittäjiin ja itsensä työllistäjiin, mutta kohtalaisen kokoisen liikevaihdon osakeyhtiötkin ovat suomalaisen työn kivijalkaa.
Aina saa yrittää, mutta aina ei onnistu.
Jos sosiaaliturva on itsensä työllistäjällä heikko, niin niinpä on osakeyhtiössä epäonnistuneen yrittäjänkin. Konkurssin jälkeen sosiaaliturvaa saadakseen voi mennä jopa vuosia: y-tunnus pitää olla revitty, poltettu, kääritty haponkestävillä ketjuilla ja kolmella titaanilukolla grafeeniarkkuun ja saatettu syvemmälle maan poveen kuin Jouni Jussinniemen työpaikka.
Työpaikkoja syntyy eniten 1-10 hengen yrityksiin, usein osakeyhtiöihin. Pienessä yrityksessä ollaan samassa veneessä ja monesti kuin yhtä perhettä. Pienyrityksessä työnantaja ja työntekijä eivät ole vihollisia.
Toverit,
olen huolissani siitä, että useat yritykset yhä useammalla toimialalla päätyvät isompien – usein ulkomaalaisten – ostamaksi. Monimutkaiset omistusjärjestelyt vievät verotulot pois Suomesta ja pikavoittoihin tähtäävät nopeat exitit heikentävät työntekijöiden turvaa. Tämä ei varmasti ole yrittäjienkään tahtotila.
Hyvät toverit,
en usko, että suurin osa suomalaisista yrityksistä kannattaa edunvalvojansa Suomen Yrittäjien huonoja, ei loppuun asti mietittyjä kommentteja ja kannanottoja.
Esimerkiksi irtisanomista pienessä yrityksessä helpottava pärstäkerroinpotkulaki on suorastaan vahingollinen. Pieni yritys ei muutenkaan pysty houkuttelemaan pätevää työvoimaa verrattuna suuryrityksiin, joilla on varaa kilpailla osaajista tarjoamalla parempaa palkkaa ja laajoja työsuhde-etuja.
Suomen Yrittäjät ei lausunnossaan vastustanut aktiivimallin purkamista mutta katsoi, että työttömän omavastuuaika tulisi palauttaa nykyisestä viidestä päivästä seitsemään. Miksi? Miten työttömäksi joutuneen karenssipäivä tai kaksi aidosti vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin?
Suomen Yrittäjien joka toinen vuosi julkaistavan jäsenkyselyn, Elinkeinopoliittisen mittariston mukaan yrittäjämyönteisyyttä on se, että kunnat ulkoistavat palveluja yrityksille ja tekevät lähinnä yksittäisiä yrityksiä miellyttäviä maankäytön päätöksiä. Sen sijaan vuodesta toiseen yrittäjien mielestä vähiten yritysten menestykseen vaikuttava tekijä on koulutus!
Meitä ei turhan usein näy yrittäjäjärjestöjen puheilla, saati että pyrkisimme vaikuttamaan niissä sisältäpäin. Joko olisi vasemmiston aika kaapata valta Suomen Yrittäjissä!
Siis vasemmistoyrittäjät: olkaa kuulolla. Jatketaan keskustelua siitä, mihin ennen vaaleja yrittäjäohjelmatyöryhmässä jäätiin.
