Reippaita rivejä

Avainsana: hyvinvointikeskus / Palaa edelliselle sivulle

Se aika vuodesta – talousarvion käsittely

14. marraskuuta 2017, 10:36

Oulun kaupunginhallitus kokoontui marraskuun alussa budjettiriiheen käsittelemään vuoden 2018 talousarviota ja suunnittelukautta 2019–2020. Tänään 14.11. kaupunginhallitus jatkaa äänestyksiin nissä aiheissa, mistä ei neuvottelutulosta olla saatu. Valtuustossa muutosesityksiä kaupunginhallituksen pohjaan tehdään 27.11. ja päätökset ensi vuoden budjetista nuijitaan pöytään 11.12. Mitä siis on luvassa?

Talousarvion vai käyttötaloussuunnitelman asioita?

Kaupunginjohtajan tekemä talousarvioesitys oli ensi lukemalta melko ameeba – mitään ei tekstikirjausten mukaan esitetty leikattavaksi! Kuitenkin kirja sisälsi jo valmiiksi leikkauksia 20 miljoonaa, eri hallintokuntien kutistetuissa raameissa. Kaupunginvaltuuston valta talousarvioon kulkee näin isossa organisaatiossa ylätasolla, pienet pirut luuraavat lautakuntien päätettävissä käyttötaloussuunnitelmissa. Jos tarkempia säästösuunnitelmia ei ole kirjattu talousarviokirjaan, on valtuustolla aika vaikea tehtävä arvioida raamin riittävyyttä kullekin hallintokunnalle. No, nyt ei ole vaikea arvioida: ei se riitä. Eilisessä valtuuston kokouksessa myönnettiin ylityksiä tältä vuodelta jos jollekin hallintokunnalle – ja ensi vuoden raami on siis tiukempi.

Missä tulot?

Virkamiesesityksen heikkous on vasemmiston mielestä tulojen kehittymisen vaisu arviointi sekä velkaantumisen liiallinen dramatisointi. Oulun Sataman iso investointi on toki menoja, mutta investoinnista johtuvaa tulojen kasvua ei ole huomioitu riittävästi. Tänä vuonna yleisen taloustilanteen ja työllisyyden parannuttua verotulot ylittävät arvion 17 miljoonalla eurolla. Sitoutumaton sanomalehtemmekin intoutui jo uutisoimaan, että Oulun yhteisöveron tuotto syöksyy. Tosiasiallisesti dramaattisesta käppyrästä jäi puuttumaan tämän vuoden ennuste, joka tähtää 44,6 miljoonan euron verotuottoon – siis vuoden 2009 ja 2011 tasoon. Suunta on ylöspäin.

Vasemmiston muutosesityksistä

Aiempina vuosina on väännetty mm. alle 18-vuotiaiden maksuttomista liikuntavuoroista, yksityistieavustuksista, strategiarahasta kulttuurin, liikunnan ja ennaltaehkäisevän työn kohteisiin, varhaiskasvatuksesta, Oulu-lisästä, perhehoitajien määrästä ja mistä vielä.

Tänä vuonna vasemmisto nosti keskeisiksi tavoitteikseen hyvinvointikeskusten vastaanottoaikojen paremman saatavuuden iltavastaanottoajoilla ja puhelimitse sekä terveyskeskusmaksun poistamisen. Ajamme myös varhaiskasvatuksen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamista, varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämistä sekä yksityisen ja kunnallisen päivähoidon käytäntöjen yhdenvertaistamista. Mukana esitysnipussa oli myös mm. Pikisaaren kulttuurikeskus, eläinmuseon säilyttäminen Linnanmaan kampuksella, huumetyön parempi toiminnan järjestäminen sekä pyöräilyn edistämiseen suunnatun budjetin selkeämpi seuranta.

Poikkeuksen aiempiin vuosiin tuo vapaaehtoisista asiantuntijoista – siis valtuutetuista – koostuneen ryhmän esitys työllisyyden hoidon pullonkaulojen ratkaisemiseksi. Oulun malli 2.0 -valmisteluryhmään kuului edustus jokaisesta halukkaasta valtuustoryhmästä. Ryhmän pani alulle vasemmiston valtuutettu ja työllisyysasiantuntija Anne Huotari.

Veroista

Verotusasioissa ryhmässämme oli kahta tuulta. Tuloveroprosenttiin ei kaivattu muutoksia, mutta kiinteistöveroista rakentamattoman rakennuspaikan 3 % veroa itse kannatin. Mielestäni kaupungin hyväksi tunnustettu maapolitiikka on ansiosta tunnustettua, mutta on myös kallista ostaa maa-alueita ja kaavoittaa alueita kauas keskustasta, kun mm. entisten kuntakeskusten läheisyydestä löytyy valmiiksi kaavoitettuja tontteja kuntainfran, kuten tien, viemärin ja voimalinjan äärestä. Tämä vero voisi nostaa tontinomistajien kynnystä pantata tontteja arvonnousua odotellen ja voisi saada tontteja kiertoon alueilla, joilla on paineita palvelujen kustannustehokkaaseen järjestämiseen. Verokertymä olisi ollut maltillinen muutama sata tuhatta euroa. Esitys kuitenkin hävisi eilen valtuuston äänestyksessä, joten Oulun veroprosentteihin ei tullut muutoksia.

Eikä siinä vielä kaikki

Talousarvion käsittely on aina intensiivistä, mutta näin valtuustokauden alussa siihen kohdistuu aina suuria odotuksia ja epäluuloja, sillä samaan aikaan käsitellään myös muita, itse asiassa isompia ja ohjaavampia asiakirjoja. Tulossa on siis palveluverkkoselvitys ja siihen liittyvät päätökset, omistajapoliittiset linjaukset, Muutosohjelma, kaupunkistrategia ja monia muita strategiasta johdettuja ohjelmia, joissa linjataan paitsi poliittisesti ja sisällöllisesti, myös toteutetaan säästöjä. Esimerkiksi tavoittellisen Muutosohjelma 2020:n toimenpiteet 40 miljoonaa parempaan vuosikatteeseen ovat pääosin leikkauksia. 

hyväksytty


Täydennysrakentaminen edellyttää keuhkoja

10. syyskuuta 2017, 8:50

Tuiran kaupunginosan täydennysrakentaminen etenee hyvää vauhtia. On perusteltua tiivistää kaupunkirakennetta siellä, missä palvelujakin on. Valmistuneet ja valmistuvat asuinrakennukset Koskitien molemmin puolin, Lipporannan alue sekä uusimpana valtuustossa hyväksytty Kaarretien kaava tuovat Tuiraan uusia asukkaita. Kouluverkosta poistuvan huonokuntoisen Tuiran koulun matalan päädyn tilallekin luultavasti tulee asumista. Lisäksi Tuiran kerrostalokaavaan jätettiin silloin 70-luvulla laajoja nurmialueita, joka mahdollistaa täydennysrakentamisen jopa nykyisten 9 -kerroksisten talojen väliin, näin toteutettiin Länsi-Tuiraan pari vuotta sitten Sivakan uudiskohde.

Alueen lisääntyvä asukasmäärä nostaa paineita alueen viihtyisyydelle. Länsi-Tuiran puolella tuiralaisia on pitkään ilostuttanut persoonallinen Tuiranpuisto, oma lähimetsä. Puistossa sijaitsee julkisia palveluja: mielenterveysyksikön lisäksi 1900-luvun alun rakennukset neuvola ja kriisikeskus. Keskemmältä siimeksestä löytyy vanhat sairaalarakennukset, joista osa on suojelumerkinnästä huolimatta päässyt huonoon kuntoon. Osassa on edelleenkin toimintaa: isoimmassa rakennuksessa toimii Lassin päiväkoti ja puiston länsireunalla vammaisten asumisyksiköt Schjerfbeck-koti ja Weikonkoti.

Tuiran hyvinvointikeskus

Tuiran hyvinvointikeskus rakentuu Kangastien kulmassa.

Tuiran hyvinvointikeskuksen valmistuessa suurin osa Tuiran sote-puolen palveluista siirtyy fyysisesti hyvinvointikeskukseen. Viereinen lasten leikkipaikka on perusparannuksensa loppusuoralla ja hyvinvointikeskuksen parkkihallia rakennetaan entisen Tuirankartanon alle. Hyvinvointikeskuskokonaisuus tarkoittaa ainakin neuvolarakennuksen ja entisen synnytyssairaalan nykyisistä tiloista luopumista. Mitä sitten tilalle?

Kriisikeskuksen talo Tuiranpuistossa

Kriisikeskuksen 1900-luvulla rakennettu talo Tuiranpuistossa Koskitien puolella.

Alueen kehittämiseksi järjestettiin pari vuotta sitten ideakilpailu, ja Oulun yliopiston Eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu -kurssi keräsi kuntalaismielipiteitä puiston käytöstä.
Voittajatyökin selvisi, mutta kehittäminen on jäissä ja odottanee hyvinvointikeskuksen valmistumista, parempia taloudellisia aikoja tai priorisoidummat kohteet menevät edelle. Keskustelu Tuiranpuistosta tulee kuitenkin nostaa nyt keskiöön, ennen kuin ajan hammas – tai tyypillinen oululainen ilmiö, tulipalo – iskee suojeltuihin rakennuksiin.

Mielestäni puistossa on paljon säilytettävän arvoista: 

  • niitä vadelmapensaita (seassa kasvavat nokkoset voisi karsia)
  • ne alppiruusut (joita ihastellaan somessakin ympäri Suomea!)
  • se pururata (täsmällinen, turvallinen, valaistu 1 km reitti, jolla lapsenkin on helppo harjoitella pakollista perisuomalaista talviurheilutaitoa)
  • lintujen talviruokintapaikka (tämä on Tuiran mummoille tärkeää auttamistyötä)
  • korkeaa puustoa (jotta puiston vakiovieras palokärki viihtyisi edelleen)

Ja lisäksi :omaehtoisen tekemisen tiloja kulttuuritoimintaan, esimerkiksi tyhjentyvissä rakennuksissa; kahvila; yhteisötoiminnalle sopivia kokoontumispaikkoja; pieni paviljonki tai koroke ulkoesiintymislavaksi; penkkejä(!); pysyvä maankohoamisnäyttely; viljelylaatikoita, kesäisin pieniä myyntikojuja – ja ennen kaikkea nykyistä kutsuvammat sisäänkäynnit.

Se, mitä en kaipaa Tuiranpuistoon, tulikin jo kirjoituksen ensimmäisessä kappaleessa. Grynderit ja täydennysrakentaminen pysyköön valmiiden asfalttiväylien varsilla, sillä rakennuspaikkoja Tuirassa riittää. En myöskään voi hyväksyä sopimusmallia, jossa rakentajalle myönnettäisiin rakennusoikeutta suojeltujen rakennusten entisöinnin tai kunnossapidon tai toiminnan järjestämisen korvaukseksi. Tämän tyyppisestä sopimuksesta on huonot kokemukset ja luottamus menettelytapaan on menetetty. Annetaan siis tilaa pienimuotoiselle, omaehtoiselle tekemiselle; annetaan tuiralaisten ottaa Tuiranpuisto haltuun, ja annetaan Tuiranpuiston olla koko Tuiran keuhkot.

Vadelmapensaita Tuiranpuistossa.

hyväksytty