Reippaita rivejä

Avainsana: kuntien rakenneuudistus / Palaa edelliselle sivulle

Hallituksen kokeilukulttuuri koettelee hermoja

27. maaliskuuta 2017, 18:00

Oulun kaupunki haki yhdessä seudun kuntien kanssa seudullista työllisyyskokeilua. Kaupunginhallitus joutui viime maanantaina 20.3.17 vastaamaan Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntöön kielteisesti.

Kokeiluun lähtevien tahojen, eli TE-toimiston ja muiden alueen kuntien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen todettiin, että ”kunnat eivät lähde toteuttamaan alueellista työllisyyskokeilua resursoinnilla, joka ei vastaa riittävällä tasolla kohderyhmän volyymia ja ota huomioon asiakasryhmän palvelutarpeita. Resurssikysymys on kriittinen asia kokeilun toteutuksen kannalta.” Lisäksi hallitus veti maton jalkojen alta luonnostelemalla uuden kasvupalvelulain niin, että työnvälityspalvelutkin yksityistettäisiin ja kilpailutettaisiin, kun tämä Oulun kokeilu olisi nojannut yhteen vahvaan julkiseen toimijaan. Aika näyttää, mihin tämä uudistus johtaa, pitkäaikaistyöttömien työllistäminenhän on niin hyvä bisnes.

Toimeentulotuen käsittely siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta Kelalle. Tarkoitushan oli, että asiakkaan tiedot löytyisivät samasta paikasta ja tämä nopeuttaisi käsittelyä, jolloin pienemmällä työntekijämäärällä saataisiin enemmän päätöksiä käsiteltyä. Mielestäni tämä oli hyvä ja kannatettava tavoite, kun palvelu asiakkaallekin paranisi yhden luukun myötä. Valitettavasti uudistus kuitenkin aiheutti uskomattoman kaaoksen ja pitkitti päätösten saamista, kun etuuskäsittelijöitä ei ollut resursoitu heti uudistuksen kärkeen riittävästi. Monet toimeentulotukea hakeneista ovat nyt taloudellisissa ongelmissa käsittelyaikojen venyttyä kohtuuttomasti.

Myös hallituksen perustulokokeilun voi jo ennustaa antavan huonoja tuloksia. Oppositiopuolueiden esittämät mallit perustulosta pohjaavat perustulon laajempaan edustavuuteen aina opiskelijoista yrittäjiin, ei vain työttömiin. Nykyinen kokeilu on liian lyhyt, osallistujia on liian vähän, he edustavat vain yhtä viiteryhmää ja kokeiluun osallistujat sijaitsevat hajan ympäri Suomea. Ei tarvitse olla meedio sanoakseen, että kokeilun tulokset eivät ole kummoiset: tilastollista vertailtavuutta ja tietoa siitä, miten perustulo käyttäytyy eri työmarkkinatilanteissa, ei näin pienellä otannalla saada.

Sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet; kustannusten pieneneminen, palvelupolkujen parantuminen ja kansanterveyden edistäminen eivät ole toteutumassa poliittisten lehmänkauppojen ansiosta. Keskusta sai läpi maakuntamallinsa, kun antoivat kokoomukselle valinnanvapausmallin. Perussuomalaiset taas eivät ymmärrä vastustaa mitään. Onneksi lähes kaikki tahot, joilta lausuntopyyntö valinnanvapauslaista on pyydetty, ovat antaneet kriittisen, jopa negatiivisen sellaisen. 

Hallitus odottaa rakenteellisilta uudistuksilta ja kokeiluilta paljon, mutta unohtaa luonnon lait. Sehän se rakenteellisen uudistuksen idea on, että säästöt tulevat sitten aikanaan, kun tehty rakennemuutos alkaa vaikuttaa. Jos kokeiluilta viedään resurssit, eivät ne pääse toteutumaan suunnitellulla tavalla ja käytetty resurssi menee kokonaan hukkaan.

Työllisyyskokeilu on nyt siis jäissä. Kuitenkin Oulu maksaa työmarkkinatuen korotettua kuntaosuutta 23 miljoonaa euroa vuodessa. Tänä keväänä BusinessOulu liikelaitos ja työllisyyspalvelut tuodaan yhteen liikelaitokseen. Toivottavasti tällä rakenteellisella liikulla saataisiin vaikuttavuutta edes työvoiman ja -tarpeen kohtaamiseen.

hyväksytty


Mistä tänään säästettäisiin?

29. syyskuuta 2013, 18:43

Eletään vuodenkierrossa sitä aikaa, jolloin kunnissa valmistaudutaan kuumeisesti tulevan vuoden talousarvion tekoon. Oulussa hallintokunnat muotoilivat omat menoarvionsa elokuun loppuun mennessä ja kaupunginjohtaja puolestaan pistää parhaillaan rukseja saamiensa ehdotusten päälle. Lokakuun lopussa, siis kuukauden päästä, pitäisi luottamushenkilöiden päästä rukkaamaan sisältötasolla sitä, mitä ensi vuonna on vara tehdä – jos nyt tänä vuonna talousarviokirjan esitysmuoto olisi sellainen, että siitä ymmärtäisi sitä sisältöä…

Mutta! Samaan aikaan kaikki Oulun toimintayksiköt etsivät keinoja saada kuluvan vuoden talousarvio kiinni. Alijäämää näyttäisi tulevan 80 miljoonaa euroa. Keväällä kauhisteltiin yhteisöverojen niiaamista. Ratkaisuehdotus kaupungintalolta oli lomauttaa omaa henkilökuntaa – luottamushenkilöistä vasemmisto piti tiukasti kantansa siinä, että Oulun rakennemuutos ja yritysverojen heikko kertymä ei ole kaupungin työntekijöiden syytä saati vastuulla, ja ryhmien yhteisellä päätöksellä lomautuksilta vältyttiinkin. Nyt, kun verototeuma loppuvuodelle näyttääkin talousarvion mukaiselta, ovatkin toimintatulot hiipuneet ja toimintamenot kasvaneet – kokonaista 30 miljoonaa euroa. Jälleen leikkurin katse katse kääntyy omaan toimintaan ja tehostamisen tarpeeseen. Mutta entä ne hankinnat, jotka tekevät 50 % kunnan menoista? Ulkoa ostetun palvelun tuotantotapaan ja sitä myötä hintaan emme voi vaikuttaa, miksi siis tämä kauhea vimma ajaa palveluja oman kontrollin ja päätösvallan ulottumattomiin?

Sotehan se on aina (ja varsinkin erikoissairaanhoito) pahin määrärahansa ylittäjä, viimeisimmän arvion mukaan Hyve-lautakunta ylittää toimintamenonsa melkein 22 miljoonalla. Tästä erikoissairaanhoidon ylityksen osuus on yksinään 8 miljoonaa ja sairaalaostojen 3,1 miljoonaa. Haluaisinkin nähdä syksyn, jolloin hyvinvointilautakunnan budjettia ei jo valmiiksi aliresurssoitaisi. Tuntui hämmentävältä tehdä kaupunginhallituksessa päätös psykiatrisen sairaanhoidon keskittämisestä (eli oman toiminnan lakkauttamisesta ja samalla muutaman laitospaikan vähentämisestä) kun tiedetään, että sairaanhoitopiiriltä ostettuna loppulasku menee alkuvuosina pari milliä pitkäksi, ennen kuin omana toimintana järjestettävät ennaltaehkäisevät toimet alkavat purra.

Onneksi ongelma on valtakunnallinen; kurjasti pärjääviä kuntia on muitakin. Siksipä ongelmaan on keksitty ratkaisu: kun pakollisten tehtävien suorittamisessa ei ole mistä säästää, niin vähennetään niitä pakollisia tehtäviä. Valtiovarainministeriön kuntarakenneuudistuksen tietopankki -internetsivuilla on kysely, johon voi ihan tavan kuntalainenkin käydä kommentoimassa, mikä kuntien tehtävissä on turhaa tai mille taholle tehtävät kuulisi järjestää. Mielestäni järjestöjen (ja muidenkin kolmannen sektorin toimijoiden kuten yhteiskunnallisten yritysten) vastuuta mm. kulttuuri-, liikunta- ja erityisryhmien avustajapalveluissa voitaisiin lisätä, maa- ja metsätalouden sekä työllisyyden ja elinkeinojen toimialueilla on sellaisia tehtäviä jotka sopisivat ELY-keskuksille, sillä niissä on tarvittavia tilastoja ja muuta samantyyppistä toimintaa, ja että sote-puolella toimeentuloon liittyvät asiat tulisi keskittää puhtaasti yhdelle toimijalle, esim. Kelalle ja mieluiten perustulon muodossa, niin loppuu se tehoton paperien pyörittely ja luukuilla juokseminen (jo aiemmin pyörittelemissäni luvuissa Hyve-lautakunnan ylityksissä työmarkkinatuen ja toimeentulotuen ylitys on 5,1 miljoonaa euroa).

Eipä siinä, mennään siis pää pystyssä loppuvuotta ja uutta vuotta kohti. Totuus on kuitenkin se, ettei kolmen kuukauden aikana enää saada Oulun tämän vuoden kuluja kiinni. Ellei sitten panna koko kaupunkia kiinni, kuten joku jo Kalevan juttutuvassa ehdotti. Tai lopetetaan sairastaminen ja mennään kaikki töihin! Valoa tunnelin päässä näkyy kuitenkin: Euroopan talousalue virkistyy vuonna 2014, ja korkotaso on kuitenkin sen verran alhaalla, että jos tämä tästä todella kirkastuu muutamassa vuodessa, niin selätämme nuo mittavat lainatkin. Että ei muuta kuin vyötä kireämmälle ja investoimaan!

hyväksytty