Reippaita rivejä

Palaa edelliselle sivulle

Ketään kotona?

12. maaliskuuta 2012, 14:46

Kansaneläkelaitos lähetti viime viikolla iloista postia. Meistä suomalaisista on ennen pitkää tulossa onnellisempi ja tasa-arvoisempi kansa, kun isät voivat hoitaa lasta kotona vanhempainrahakauden aikana äidin sijasta. Äiti voi lähteä hurvittelemaan työelämään! Tuli siis kirje, jossa ystävällisesti muistutettiin, että nyt on oikea aika pohtia isäkuukauden pitämistä. Olin vilpittömästi iloinen tästä mahdollisuudesta muistuttaa työnantajia olemassaolostani sekä ajatuksesta, että lapseni isä pääsee rakentamaan tiiviimpää suhdetta esikoiseensa.

Vaikka mielestäni olen sisälukutaidolla varustettu kansalainen, minulle teettää suuresti vaikeuksia tehdä laskelmia eri tukien välimuotojen, suuruuksien, tulotason, perheen koon, isän palkan, horoskooppimerkin, lapsen iän, kengännumeron, työhistorian, edellisvuoden vahvistetun verotuksen, osa-aikaisen yrittäjästatuksen, tämän tuen ja tuon tuen välisen erotuksen ja eilisen lounaan vaikutuksen perusteella maksettavien etuuksien ja rehellisen työnteon välisestä kannattavuudesta. Asian kompleksisuuden todistaa se, että kun juuri ennen äitiysloman alkua työttömäksi jäädessäni kysyin, miten varhennettu äitiysloma vaikuttaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan kertymiseen tai karenssiin, rakas ammattiliittoni kertoi että ”ei tee kannattavuuslaskelmia”. No kukapa sen sitten olisi osannut laskea, jos edes liitto ei tiedä miten eri tuet käyttäytyvät.

Joka tapauksessa: olen ymmärtänyt, että valtion kannattaa tukea henkilöitä, jotka tuottavat uusia veronmaksajia, jotka huojentavat valtion tulevaisuuden huoltosuhdetta. Erilaisia lapsiperheen tukia on olemassa. Ainakin vielä. Niitä todennäköisesti saa ainakin joku, joka osaa hakea. Tällä hetkellä puhututtaa kotihoidon tuen leikkaaminen. Kuinka kotihoidontuen myöntöajan lyhentäminen alle kolmivuotiaasta alle kaksivuotiaan hoitoon vaikuttaisi käytännössä? Suomalaiset ovat kuitenkin tähän asti olleet ahkeria pienten lasten kotona hoitajia verrattuna pohjoisiin naapureihimme, kertoo tilasto.

Kotihoidon tuen hoitorahan osuus on tällä hetkellä 327,46 euroa kuussa. Lisäksi perheen koon ja vanhempien tulotason mukaan voi saada hoitolisää perusosan päälle. Tuki ei suurimmillaankaan vastaa lähellekään kunnallisen päivähoidon kustannuksia – tai siis resurssin säästöä, joka kunnalle koituu jos lasta hoidetaankin kotona. Siksipä useat kunnat maksavat myös kuntalisää (myös Oulu! hyvä!) kotihoidon tuen päälle. On huomattava, että tätä kuntalisää ei tietenkään voi saada, ellei saa kotihoidon tukea. Näkisin, että kun porkkana puuttuu tai siirtyy kotihoidosta työelämän puolelle, kehitys johtaa entistä runsaampaan, ah, niin ihanien omapäisten uhmaikäisten kaksivuotiaitten invaasioon päiväkodeissa.

Nykyään myös perheen yli 3-vuotiaista lapsista voidaan maksaa kotihoidon tukea, jos perheessä on se alle 3-vuotias lapsi, joka ensisijaisesti saa kotihoidon tukea. Herää kysymys, kuinka tämän säännön kävisi hallituksen esittämässä mallissa. Olisi loogista, että tämä etuus säilyisi myös alle 2-vuotiaiden kotona hoidettavien sisarusten kanssa. Mutta jos kotona onkin alle 9 kuukautta vanha sisarus, tullaan seuraavaan umpikujaan: Kotihoidon tukea ei makseta lapsesta, josta maksetaan vanhempainpäivärahaa. (Jolloin ei voida maksaa tietenkään hoitolisän osuutta. Eikä kuntalisää.) Kelan nettisivuilla kotihoiden tuen määrän laskurin yhteydessä mainitaan, että ”Kelan muut etuudet voivat vaikuttaa kotihoidon tuen määrään. Kun tukia sovitetaan yhteen, kotihoidon tukea ei usein jää maksettavaksi.” Eli käytännössä pienempi lapsi, josta ei makseta kotihoidontukea, torppaa myös vanhemman lapsen kotihoidon tuen, jos äiti nauttii äitiys- tai vanhempainpäivärahaa. Miksi siis leikata tällaisesta suhteellisen harvoin toteutuvasta etuudesta, joka toteutuu juuri pienituloisimpien perheiden kohdalla? Helsingin Sanomien mukaan vuonna 2010 kotihoidontukea sai lähes 120 000 perhettä. Tilastokeskuksen lukujen perusteella pienituloisista kotitalouksista vuonna 2010 61 920 oli yksinhuoltajaperheitä ja 64 490 pareja, joilla alle 7-vuotiaita lapsia. MOT.

Vielä kun otetaan huomioon, että kotihoidon tuki vaikuttaa vanhemmalle maksettavaan työttömyyskorvaukseen ja että joskus kotihoidon tukea verotetaan sivutulona, ei koko kotihoidon tuki tunnu enää kovin järkevältä järjestelmältä. Perustulo voisi olla lapsiperheelle tervetullut ratkaisu kaikkien epämääräisten osittaisten joko lapsesta tai vanhemmalle maksettavien tukien sijasta. Oli sitten kyseessä hoitoraha, hoitolisä, kotihoidon tuki, lapsilisä, sisarkorotus, äitiysraha, vanhempainraha, isyysraha, siirretyn isäkuukauden vanhempainraha tai yksityisen hoidon tuki, tulee vanhemman nyt selvittää, mikä etuus poissulkee toisen, minkä mahdollisuus meni jo, mikä olisi pitänyt hakea 2 kuukautta aiemmin ja että ai ei äidin olisikaan kannattanut mennä töihin tuossa välissä, kun nyt isä ei voikaan pitää isäkuukauttaan. Näihin lapsiperheen tukiin perehtymällä voisi varmaankin löytää jopa kombinaation, jolloin jonkin tuen hakeminen itse asiassa pienentää perheen kokonaisansioita.

Hallituksen esitystä on perusteltu naisten työssäkäynnillä ja tasa-arvon toteutumisella, kun äidit joutuisivat siirtymään aiemmin työelämään. Tämä toteutuisikin todennäköisesti yksilapsisten perheiden osalta, mutta missäs välissä niitä tulevaisuuden huoltosuhteen ylläpitäjiä sitten tehdään? Osa nykyisestä tukijärjestelmästä tuntuu suosivan lasten pientä ikäeroa, mutta kotihoidontuen leikkaaminen toimii vastoinpäin. Pohjoismaisittain suomalaisnaiset ovat laiskoja osa-aikatyön tekijöitä. Tilaston voi tulkita niinkin, että naiset siirtyvät sitten kerralla kokopäivätyöhön. Tai jäävät työttömiksi, joka tuntuu tukiviidakossa olevan se helpoin ja edullisin ratkaisu, varsinkin, kun työpaikkoja ei tunnu olevan. Mikäli kaavailtu leikkaus toteutuu, toivottavasti päiväkoteihin saadaan kotona lapsiaan hoitavasta päivähoidon ammattilaisten reservistä kattava osa töihin.

Niinpä meillä Kelan kirjeen luukusta kopsahtaminen aiheutti lievää hengenahdistusta. Isäkuukauden pitäminen on mahdollista, mutta mikäli sen haluaa siirtää pidettäväksi myöhemmin, tulee äidin hoitaa lasta kotona väliin jäävä aika. Oululainen demari Tytti Tuppurainen teki jo lakialoitteen siitä, että hoitovapaalla oleva äiti voisi palata kotiin työjaksolta kun isäkuukausi on pidetty. Ehdotus puoltaa äitejä, joilla on voimassa oleva työsopimus äitiyslomalle jäädessä, mutta huomiotta jäävät edelleen ne perheet, joissa äidin on otettava vastaan mitä tahansa työtä heti vanhempainrahakauden päätyttyä.

THL:n vanhempainvapaan uudistusmalli vuodelta 2010 esitti useita eri vaihtoehtoja isien pitämiseksi kotona lastenhoidossa. Vanhempainvapaiden keston ja jaon lisäksi tulisi reilulla kädellä uudistaa koko lapsiperheiden tukijärjestelmää, jotta päästään ”tilkkutäkistä, jonka osat ovat oman aikansa tuotteita”. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden käyttäminen 9-kuukautiseen alkaa tuntua lähes houkuttelevalta vaihtoehdolta.

hyväksytty

Vastaa