Reippaita rivejä

Palaa edelliselle sivulle

Hyvä yritys!

4. lokakuuta 2012, 15:36

On se vaikeaa olla useampi hattu päässä. Olen uusvasisti. Ihmiarvon kannattaja. Erilaisuuden ymmärtäjä. Rehellisen työn kannattaja. Ja vielä osuuskuntayrittäjä.

Liityin osuuskuntaan vuonna 2008, kun EU kertoi työnantajalleni että tässä hankkeessa ei saa olla palkkakuluja, vain ostopalveluja. Meistä työntekijöistä muutamat kaavailivat oman firman perustamista, mutta verottaja totesi tilanteemme veronkierroksi; jos yrityksellämme on pääsääntöisesti yksi asiakas, ja se on entinen työnantaja, ei tilanne näyttänyt hyvältä edes paperilla. Lopulta osuuskunnan jäsenyys ja ”pakkoyrittäjyys” kohdallani on toiminut erittäin hyvin tarjoten sivutoimista elantoa silloin, kun ostopalvelu on hallinnollisesti kepein tapa tarjota työtään. Ja osuuskuntatoverit ovat mainioita tyyppejä.

Suomen yrittäjien kunnallisvaaliohjelman keskeiset tavoitteet tälle syksylle ovat:
1. Kunnan päätöksenteon tulee olla yrityslähtöistä.
2. Kunnassa tulee olla elinkeinopoliittinen ohjelma, joka sisältää palvelustrategian, hankintastrategian ja yritysvaikutusten arvioinnin.
3. Kunnan liikelaitokset ja yhtiöt eivät saa aiheuttaa markkinahäiriöitä.

Kyllä, olen samaa ja eri mieltä.

Ensinnäkin mielestäni kunnan päätöksenteon tulee olla ihmis- ei yrityslähtöistä. Yrittäjätkin ovat luullakseni ihmisiä. Yritystoiminta yritystoiminnan vuoksi tai vaikka rakennusinvestointien ohjaaminen yritysten hyödyksi sen sijaan, että kireällä ryhtiliikkeellä saataisiin järjestettyä kaikki tarvittavat laitospaikat vanhustenhoitoon, on mielestäni itsekeskeistä ajattelua. Satsaus yrityksiin on väline, ei itseisarvo. Ihmisiin satsaaminen on itseisarvo.

Kyllä, kunnassa on oltava tietoisia siitä miten palvelut ja hankinnat vaikuttavat alueen yritysten toimintaan. Hankintoja on pilkottava osiin niin, että isojenkin kokonaisuuksien hankinta on mahdollista paikallisten toimijoiden voimin. Alueelta ostetut palvelut tuovat verotuloja alueelle ja työllsitävät alueen ihmisiä. Omavaraisuus tiettyjen hyödykkeiden osalta auttaa säästämään kunnan hankinnoissa ja voi olla ekologisempaa. Oman tarpeen ylittävästä tuotannosta voidaan odottaa tuloja alueen ulkopuolelta. Ei se ole sen kummempaa (tekisi mieleni lisätä: Ihan tavallisia asioita!)

On totta, että Oulussa on vähemmän pk-yrityksiä kuin muualla Suomessa. Toisaalta se voi johtua siitä, että meillä OLI isoja yrityksiä, jotka ahmaisivat pienempiä alihankkijoita. Toisaalta taas Oulussa toimii paljon julkishallinnon elimiä: Oulu on oikeastaan Pohjois-Suomen elinkeinokeskus. Meillä on mm. ELY-keskus, yliopisto, ammattikorkeakoulu ja monet muut toimijat, jotka pitävät alueen asiantuntijoita pois yrityssektorilta, jos nyt niin voi sanoa.

Vasemmiston kovin negatiivinen suhtautuminen ulkoistamiseen suuntautuu eniten terveyspalvelujen ulkoistamiseen, ei niinkään yleisesti yrittäjyyttä kohtaan. Sattuipa omallekin kohdalle, että kun kipu oli kova ja jono omaan teekoohon vielä kovempi, menin yksityiselle vastaanotolle. Lääkäri kirjoitti 10 minuutin sessiosta 30 min laskun, ”koska siitä saa paremmat Kelan korvaukset”. Tutkimukset hän määräsi julkiselle puolelle OYSiin ja tutkimuksia seurannut operaatio toteutettiin OYS:n Avohoitotalossa. Hän operoi itse. Mikä tässä kuviossa on normaalia? Mikä on reilua siinä, että yksityinen lääkäriasema hoitaa hoitoketjun helpoimman osan kovimmalla katteella?

Yhteiskuntavastuuta penäisin myös verosuunnittelua harjoittavilta yrityksiltä. Juuri tänään uutisoitiin ”Napapiirin korkokikkailusta”. Valtion yritystuet ohjattiin ulkomaille emäkonsernilta tarpeettomasti otetun lainan ylisuurina korkoina. Hei, kyllä isot pojat osaa pelata. Tähän verrattuna kolmen työttömäksi jäävän medianomin viritys perustaa oma yritys ja tulla heti torpatuksi ”veropetoksen” nimissä tuntuu aika kohtuuttomalta.

Ja vielä markkinahäiriöistä. Suomen Yrittäjien pj Mikko Simonlinna vaatii, että ”Kuntien tulee itse linjata selkeät säännöt, missä palveluissa kuntaomisteiset tahot toimivat. Linjauksen tulee varmistaa, etteivät nämä toimi aloilla, joissa on yksityistä tarjontaa.”  Piru Raamattua lukien lause tarkoittaa kaikkien kunnan palvelujen ulkoistamista. Terveyspalveluja tarjotaan yksityisen sektorin puolella. Koulutusta tarjotaan yksityisen sektorin puolella. Samoin liikuntapalveluja, kulttuuripalveluja, maankäytön suunnittelun palveluja, kuljetuspalveluja, jätehuoltoa… Vai tarkoittikohan Simonlinna, ettei kaupunki saisi alkaa myydä vaatteita ja pikaruokaa?

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät uutisoi eilen, että tänä vuonna kunnallisvaaleissa on ehdolla ennätysmäärä yrittäjiä. Toivon vain, että tästä porukasta läpi menevillä on hyvä yritys. Sellainen, joka tuntee vastuunsa yhteiskunnassa, tuo toimeentuloa ja levittää hyvinvointia, eikä sellainen, joka imee ympäriltään elinvoimaa.

PS. Julkaisin aiemmin tänään sidonnaisuuteni elinkeinokeinoelämän, etujärjestöjen tai erilaisten yhteisöjen suuntaan nettisivuillani.

Toim. huom. 4.9.2013: Sidonnaisuuteni löytyvät myös Oulun kaupungin nettisivuilta.

hyväksytty

Vastaa